Tämä on lupaava artikkeli.

Mosambikin maantiede

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mosambikin maantiede
kartta
kartta
Maanosa Afrikka
Naapurimaat Tansania, Malawi, Sambia, Zimbabwe, Etelä-Afrikka ja Swazimaa
Koordinaatit 18°15'S 35°00'E
Tilastot
Pinta-ala 799 380 km²
 – Sisävesi 13 000 km² (8,92 %)
Rantaviiva 2 470 km
Rajan pituus 4 571 km
Ennätykset
Korkein kohta Monte Binga, 2 436 m
Matalin kohta Intian valtameri, 0 m
Pisin joki Sambesi, 2 574 km
Suurin järvi Njassajärvi, 29 600 km²
Ilmasto
Ilmasto trooppisesta subtrooppiseen
Luonnonvarat
Luonnonvarat hiili, titaani, maakaasu, vesivoima, tantaali, grafiitti
Ympäristöongelmat
Ympäristöongelmat sisällissodan ja jatkuvan kuivuuden aiheuttama ihmisten muutto kaupunkeihin ja rannikolle, aavikoituminen, pinta- ja rannikkovesien saastuminen, salametsästys

Mosambikin maantiedettä määrittelee sen sijainti Afrikan itärannikolla Intian valtamereen kuuluvan Mosambikin kanaalin rannalla. Mosambikia halkovat useat joet, joista merkittävin on Sambesi. Valtio on pinnanmuodoiltaan melko tasainen, vuoristoisia maita on vain lännessä ja pohjoisessa. Pinta-alaltaan Mosambik on 799 380 neliökilometriä.

Mosambikin rajanaapureita ovat Tansania, Malawi, Sambia, Zimbabwe, Etelä-Afrikka ja Swazimaa.

Fyysinen maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mosambikin fyysisen maantieteen voi jakaa karkeasti kahteen alueeseen, jotka erottaa toisistaan Sambesi-joki. Sambesin eteläpuolella Mosambik on pääasiassa alankoa, mutta lännessä kohoaa Serra da Gorongosa -vuoristo, jossa on myös maan korkein vuori Monte Binga (2 436 metriä).[1] Muita korkeita vuoria ovat mm. Monte Namúli (2 419 metriä) ja Serra Zuira (2 227 metriä), jotka ovat monien muiden massiivien tapaan Malawista jatkuvaa ylänköaluetta.[2] Aivan maan eteläosassa on Maputonlahti, jonka rannalla myös maan pääkaupunki Maputo sijaitsee. Lahti on Afrikan itärannikon paras luonnonsatama.[1]

Sambesin pohjoispuolella on ylänköalue. Rannikolla on hiekkarantoja, joita rikkovat kalliot ja niemekkeet. Vähän matkan päästä rannikosta on monia saaria, joista osa on korallisaaria. Kapean rannikkokaistaleen jälkeen pohjoisosassa Mosambikia kohoaa laaja ylänköalue.[1]

Intian valtamereen laskee yli 50 jokea. Mosambikin keskiosaa hallitsee Sambesi, joka on Afrikan neljänneksi pisin joki.[3] Sambesista Mosambikin puolella on noin 820 kilometriä ja siitä purjehduskelpoista on noin 460 kilometriä.[2] Lähellä rannikkoa se virtaa kolme kilometriä leveänä. Sambesin pohjoispuolella merkittävimmät joet ovat Ruvuma ja Lugenda. Mosambikin eteläosassa sijaitsevat muun muassa Pungwe, Save, Komati ja Limpopo, joka on Afrikan kymmenenneksi pisin joki. Monet joista sopivat hyvin pienten veneiden käyttöön, mutta suuremmat laivat voivat vain purjehtia Sambesilla. Monien jokien vesimäärä vaihtelee selvästi sadekauden ja kuivan kauden aikana.[3]

Mosambikin alueella on kaksi suurta järveä. Njassajärvi on Afrikan kolmanneksi suurin järvi, josta noin kolmasosa on Mosambikissa ja loput Malawissa ja Tansaniassa. Järvi sijaitsee Itä-Afrikan hautavajoaman eteläosassa. Njassajärvi on erityisen kuuluisa kalalajeistaan. Järvessä on enemmän kotoperäisiä kalalajeja kuin missään muussa järvessä. Toinen suuri järvi Mosambikissa on Cabora Bassa, joka muodostui Sambesiin vuosina 1969–1974 tehdyn padon seurauksena. Se on pinta-alaltaan noin 2 590 neliökilometriä[4]

Kulttuurimaantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mosambik on jaettu 10 maakuntaan ja pääkaupunkiin Maputoon, jolla on samat oikeudet kuin maakunnilla. Noin 40 prosenttia väestöstä asuu pohjoisen Zambezian ja Nampulan maakunnissa, joissa on valtion parhaat laidunmaat. Vastaavasti etelässä sijaitsevat Maputon ja Gazan maakuntien sisäosat ovat harvaan asuttuja.[5]

Vain 35 prosenttia Mosambikin väestöstä asuu kaupungeissa. Maassa on silti monia kaupunkeja. Pääkaupungissa Maputossa on noin miljoona asukasta, ja muita merkittäviä kaupunkeja ovat mm. Beira, Nampula, Chimoio ja Quelimane.[6]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mosambikissa on trooppinen tai subtrooppinen meri-ilmasto. Mosambikin ilmasto ei kuitenkaan ole kostea, sillä vallitsevian tuulien takia kosteus yleensä kiertää valtion. Sademäärä vaihtelee huomattavasti alueittain. Pääkaupungissa Maputossa sataa vuodessa vain keskimäärin 760 millimetriä vuodessa, kun luoteiset ylänköalueet saavat kosteutta jopa 2 000 millimetriä vuodessa. Mosambikin eteläosassa kärsitään usein satoa heikentävää ja karjaa tappavaa kuivuutta. Joet kuitenkin tulvivat usein alueella, kuten esimerkiksi vuonna 2000.[7]

Ilmastollisesti Mosambik voidaan jakaa kolmeen alueeseen. Rannikkovyöhykeellä ja pohjoisen maakunnissa on kostea trooppinen ilmasto, etelän provinssien sisämaassa on kuiva trooppinen ilmasto ja lännen sekä lounaan vuoristoalueilla ilmasto on huomattavasti lauhkeampi.[8]

Alueellisen vaihtelun lisäksi Mosambikin ilmastoon vaikuttaa kaksi vuodenaikaa. Sadekausi on marraskuusta maaliskuulle, kun pidempi kuivakausi kestää huhtikuulta lokakuulle. Sadekautena maan eteläosan lämpötila vaihtelee tammikuussa 26–30 celsiusasteeseen ja pohjoisen ylänköalueilla 22–25 lcelsiusasteeseen. Kuivan kauden aikana heinäkuussa etelän lämpötila on noin 20 celsiusastetta ja pohjoisessa lämpötila on 11–15 celsiusastetta.[7]


Maputon ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 30 31 29 28 27 25 24 26 27 28 28 29 ka. 27,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 22 22 21 19 16 13 13 14 16 18 19 21 ka. 17,8
Sademäärä (mm) 130 125 125 53 28 20 13 13 28 48 81 97 Σ 761
Sadepäivät (d) 9 8 9 5 3 2 2 2 3 5 7 9 Σ 64
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
30
22
31
22
29
21
28
19
27
16
25
13
24
13
26
14
27
16
28
18
28
19
29
21
S
a
d
a
n
t
a
130
125
125
53
28
20
13
13
28
48
81
97


Lähde: BBC
Teten ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 35 34 33 34 33 30 29 31 35 38 37 37 ka. 33,8
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 21 22 21 20 17 15 14 16 18 21 22 21 ka. 19
Sademäärä (mm) 152 163 117 13 3 3 3 3 0 8 28 99 Σ 592
Sadepäivät (d) 8 9 6 1 0,9 0,4 0,4 0,2 0,4 0,7 2 6 Σ 35
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
35
21
34
22
33
21
34
20
33
17
30
15
29
14
31
16
35
18
38
21
37
22
37
21
S
a
d
a
n
t
a
152
163
117
13
3
3
3
3
0
8
28
99


Lähde: BBC
Lichingan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 24,5 24,6 24,5 23,8 22,6 21 20,4 22,2 25,1 27,1 26,6 24,9 ka. 23,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 16,1 16,1 15,8 14,6 12,1 9,8 9,4 10,3 12,4 14,8 15,9 16,1 ka. 13,6
Sademäärä (mm) 222 224 201 92 25 3 4 1 3 19 103 235 Σ 1 132
Sadepäivät (d) 19 17 17 10 3 1 1 0 1 3 9 18 Σ 99
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
24,5
16,1
24,6
16,1
24,5
15,8
23,8
14,6
22,6
12,1
21
9,8
20,4
9,4
22,2
10,3
25,1
12,4
27,1
14,8
26,6
15,9
24,9
16,1
S
a
d
a
n
t
a
222
224
201
92
25
3
4
1
3
19
103
235


Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvillisuudeltaan Mosambik on enimmäkseen savannia, jolla kasvaa Brachystegia-suvun puita. Tätä niin sanottua Brachystegia-savannia on noin 70 prosenttia valtion pinta-alasta. Brahycstegia-suvun puita kasvaa muuallakin eteläisessä Afrikassa, mutta Mosambikissa puita on tiheämmässä ja ne kasvavat korkeammiksi.[9] Mosambikin kuivimmissa osissa, Teten maakunnan eteläosissa ja Gazan maakunnan sisäosissa, merkittävin puu on mopanepuu. Akasioita puolestaan kasvaa etenkin maan eteläosissa ja pohjoisen jokien varsilla.[10]

Mosambikin rannikolla on tiheitä pensastoja ja palmuja. Erityisesti Sambesin laajan suistoalueen ja maan jokien tulvatasangoilla on ruohoalueita ja Borassus-suvun palmuja. Varsinaisia metsiä Mosambikissa on vain vähän. Näitä ovat kuitenkin sademetsät Gorongosan kansallispuistossa ja Zambezian maakunnan läntisillä ylänköalueilla sekä alankomaiden kuivametsät Cabo Delgadossa.[9]

Yhteensä Mosambikista on arvioitu löytyvän noin 5 600 kasvilajia, mutta todellinen luku lienee suurempi. Kotoperäisiä lajeja on noin 250, joista ainakin 50 kasvaa Chimanimanin vuoristoalueella.[11]

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mosambikin eläimistö on monimuotoinen, ja sen metsistä löytyy edelleen aiemmin tuntemattomia eläinlajeja.[12] Eri lintulajeja on havaittu yli 750.[13] Nisäkäslajeja on laskettu 195, matelijoita 228 ja sammakkoeläimiä 59 lajia.[14]

Mosambikin savanneilta löytyy samoja nisäkkäitä kuin muualtakin eteläisestä Afrikasta: afrikannorsuja, leijonia, leopardeja, kafferipuhveleita, virtahepoja, gnuita ja seeproja. Mosambikin merialueilla asuu pyöriäisdelfiinejä, ryhädelfiinejä, raitadelfiinejä, uhanalaisia dugongeja sekä useita valaslajeja, jotka käyttävät Mosambikin rannikkoa talvilisääntymisalueena. Lisäksi merivesiltä löytyy monia kilpikonnalajeja, kuten valekarettikilpikonnia, merinahkakilpikonnia, karettikilpikonnia ja etelänbastardikilpikonnia.[11]

Mosambikin kotoperäisiä tai lähes kotoperäisiä lintulajeja ovat bulbulirastas, harmaa-apali, kuurintatasku, oliiviselkäkutoja ja sammalkuhankeittäjä.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Belda, Pascal: Mozambique. Pélissier, René: Physical and Social Geography. MTH Multimedia S.L., 2004. Google Books (viitattu 29.11.2009). (englanniksi)
  • Briggs, Philip: Mozambique, 4th: The Bradt Travel Guide. Bradt Travel Guides, 2007. ISBN 9781841621777. Google Books (viitattu 3.12.2009). (englanniksi)
  • Europa Publications (toim.): Africa South of the Sahara 2004. Pélissier, René: Physical and Social Geography. Routledge, 2004. Google Books (viitattu 29.11. 2009). (englanniksi)
  • King, David C.: Mozambique. Marshall Cavendish, 2007. Google Books (viitattu 29.11. 2009). (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c King, s. 8
  2. a b Africa South of the Sahara 2004, s. 741
  3. a b King, s. 10
  4. King, s. 11
  5. King, s. 8-9
  6. King, s. 9
  7. a b King, s. 13
  8. Belda, s. 19
  9. a b Mozambique Vegetation African Safari Travel. Go2Africa. Viitattu 3.12. 2009. (englanniksi)
  10. Briggs, s. 25
  11. a b Belda, s. 18
  12. Many New Species Discovered In Hidden Mozambique Oasis With Help Of Google Earth 2009. ScienceDaily. Viitattu 21.11.2009. (englanniksi)
  13. List of Birds in Mozambique Birds of the World. Viitattu 21.11.2009. (englanniksi)
  14. Mozambique. Environmental Profile Mongabay. Viitattu 21.11.2009.
  15. Belda, s. 18-19

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]